Pelaaja: T (undra)
Hahmon nimi: Tokiya Mikagami
Fandom/Teos: Flame of Recca
Ikä: 17
Ryhmä: Norma
Ulkonäkö: Pidemmänpuoleinen ja varsin hoikka, suorastaan naisellisen hauraan näköinen, nuori mies. Hiukset ovat vaaleansiniset sekä melko epätasaisen piikikkäät ja tarpeeksi pitkät aiheuttamaan lisää hämmennystä Mikagamin sukupuolesta. Silmät kylmän siniharmaat ja terävät. Kalpea iho.
Persoonallisuus: "Julmin Hokage". Reccan joukkion kohtaamat pahiksetkin ovat ihmetelleet, miten jäinen Mikagami sopii iloiseen, huolettomaan ja pohjattoman tyhmään ryhmittymään. Pitää lähes aina tunteensa täydellisesti hallinnassa, päänsä viileänä (muun joukon yrittäessä uhrata kilpaa itseään lohikäärmeelle, joka aikoi viedä Reccan oikean käsivarren osana näiden tekemää sopimusta, Mikagami etsi tilaisuutta tappaa lohikäärme, kun muut veivät sen huomion) ja ajattelee ennemmin järjellä ja logiikalla kuin tunteilla. Lisäksi osaa olla paljon armottomampi kuin toverinsa ja lyödä miekallaan aseettomaksi tehtyjä armoa aneleviakin vastustajia, vaikkakin tähän asti menee lähinnä vastustajan ollessa läpimätä paskiainen. Kunniallisissa taisteluissa päinvastoin kieltäytyy tekemästä mitään, mistä saisi epäreilun edun.
Varsin älykäs ja osaa halutessaan käytöstavat sekä eleganssin, mutta toisaalta mikäli ei pidä jostakin, puhuu näistä kaikessa rauhassa halveksuvasti päin näiden naamaa. Ei oikeastaan ajattele lainkaan, mitä muut hänestä ajattelevat eivätkä häntä kiinnosta ylipäätään ihmissuhteet kenenkään kanssa... ainakaan ennen aivan viimeisimpiä tapahtumia elämässään.
Mutta ei aina ole ollut yhtä jäinen. Mikagamilla on ikuinen trauma lapsuudestaan, jolloin kaksi murhanhimoista gangsteria tunkeutui hänen kotiinsa tappaakseen suvun miekkatyylin perijät ja varastaakseen sen perintöesineen, Ensui-miekan. Toinen oli jo puukottamassa Mikagamin hengiltä, kun hänen rakastettu isosiskonsa Mifuyu heittäytyi tielle suojelemaan veljeään ja sai surmansa tämän sijasta. Mikagamin onneksi miehet joutuivat pakenemaan yön pimeyteen, ennen kuin ehtivät viimeistellä hänetkin, mutta siitä päivästä alkaen hän sulki sydämensä ja omistautui ensinnäkin opettelemaan Ensuin, jonka sisar ehti hänelle ennen kuolemaansa antaa, käyttöä isoisänsä johdolla... sekä kylmää raivoa huokuvalle kostolle sisarensa murhaajia kohtaan. Vannoi löytävänsä nämä, vaikka se maksaisi mitä. Mikään muu elämässä muuttui hänelle merkityksettömäksi koston rinnalla aina omaa henkeä myöten.
Mutta jotakin muutakin hänelle jäi muistoksi tästä yöstä. Mikäli tapaa tytön, joka muistuttaa häntä siskostaan, järkkyy sisimmässään ja tavallinen viileä loogisuuskin joutuu jäämään vähemmälle roolille ehdottoman halun suojella tyttöä rinnalla, mikä menee melko obsessiivisiin mittoihin asti. On valmis tekemään melko lailla mitä tahansa, vaikka viemään ilon tytön elämästä, mikäli se tarkoittaa tämän turvassa pitämistä. Hokagen parantajan, Yanagi Sakoshitan, tavatessaan sekosi siinä määrin, että leikkasi miekallaan tämän hiukset saadakseen tämän näyttämään enemmän sisareltaan. Sai tästä turpiinsa Reccalta ja oppi olemaan hieman vähemmän obsessiivinen, mutta pasmat menevät silti yhä melko pahasti sekaisin ja suojelunhalu sekä tunteellisuus heräävät, mikäli kohtaa sisarensa näköisen tytön.
Mutta tavattuaan Hokage-joukkion alkoi sulaa pikkuhiljaa. Lämpeni pikkuhiljaa hieman ja alkoi hiljakseen arvostaa toverihenkeä... vaikka pitikin muita tiimiläisiään apinoina. Eli silti kostoa varten, kunnes Hokagen edettyä suureen pahisten sponsoroimaan taisteluturnaukseen ja sen finaaliin asti kohtasi siellä Kai-nimisen miehen, jota luuli ensin sisarensa murhaajaksi ja yritti kylmällä raivolla tappaa... kunnes taistelun edetessä tajusi, ettei Kaista huokunut mitään pahaa auraa. Tämä olikin vain mies, joka oli yhtä obsessoitunut kostosta kuin Mikagami itse... tätä itseään kohtaan. Kai kuoli taistelun päättyessä onnistuttuaan kostamaan Mikagamille ja jätti tälle läksiäislahjaksi seuraavan elämänohjeen: "Älä elä kostoa varten. Älä muutu samanlaiseksi kuin minä... koska koston toteuduttua sinulle ei jää kuin sisäinen tyhjyys." sekä sen tiedon, että Mikagamin sisaren murhaaja olikin hänen isoisänsä, joka oli Mikagamin mestari ja toinen ainoa ihminen tämän elämässä, josta hän oli välittänyt. Mikagamin ajatukset uhkasivat räjähtää käsiin, kun hän sai Yanagilta rauhoittavan halauksen juuri oikealla hetkellä.
Jokin naksahti pojan päässä uudelleen. Yhtäkkiä kosto ei ollutkaan enää ainoa asia, minkä vuoksi elää. Siitä hetkestä lähtien sydän aukeni jälleen muille ihmisille. ...Mutta koska tuli Celestialille varsin pian kyseisen taistelun jälkeen, tämä on vielä varsin alkuasetelmissaan oleva luonteenmuutos.
Erikoiskyvyt: Opetellut lähemmäs kymmenen vuotta Ensui-miekan käyttöä. Ensui on normaalimuodossaan pelkkä miekan kahva, jossa on aivan mitätön nysä teräksi. Mutta kun sen päälle kaataa vettä tai laittaa sen minkäänlaiseen vesialtaaseen, se imee veden itseensä ja kovettaa siitä itselleen terän. Mitä enemmän vettä käytetään, sitä pidempään Ensuita voi käyttää ja sitä enemmän sillä pystyy tekemään kaikenlaisia erikoisliikkeitä. Terää voi käyttää veden kaikissa kolmessa muodossa: vetenä se on katkaisematon miekanterä, jäänä jäädyttää ympäristöään ja muodostaa pidemmän matkan hyökkäyksiä ja höyrynä muodostaa illuusioita.
Nykytilanne: Ura Butou Satsujin oli päätöksessään ja Reccan tiimi voitokas. Mikagami ei ottanut liiemmin osaa muiden voitonjuhlaan. Liikaa asioita pyöri hänen päässään. Kain viimeiset sanat ennen miehen itsemurhaa. Mestari Meguri Kyouza... sisaren murhaaja? Hänen oli saatava tietää totuus tämän takana. Hänen täytyi löytää mestari Meguri Kyouza ja kysyä tältä... Ajatuksissaan Mikagami harhaili aivan väärälle ovelle ja avasi sen kävellen siitä sisään.
...Ja siinä vaiheessa huolenaiheet muuttuivat aivan toisiksi.
Muuta: Vaikka onkin välttänyt suurimmaksi osaksi Hokagen tyhmyydet, Mikagamikin on nähtävissä tappelemassa hyvin epäarvokkaannäköisesti väkivaltaisessa pölypilvessä muiden kanssa, jos joku sanoo hänen näyttävän tyttömäiseltä. Hieman arka paikka.